Kouluttajan tehtävät
Kouluttajalääkärin tärkein tehtävä on antaa erikoistujalle henkilökohtaista, yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaista ohjausta 2 tuntia viikossa. Ohjausajat on syytä merkitä työjärjestykseen. Henkilökohtaisten ohjauskertojen aiheet on erityisen suositeltavaa valita lokikirjasta, jonne erikoistujan oppimistavoitteet ja –aiheet on kirjattu.
Kouluttajalääkäri arvioi erikoistujan oppimisen edistymistä kirjallisesti ainakin puolivuosittain. Kouluttajalääkäri vastaa myös erikoistuvan opinto-ohjelman toteutumisesta ja toimipaikka-koulutuksen koordinoinnista.
Kouluttajalääkäri on pääsääntöisesti työterveyshuollon erikoislääkäri, joka on hakemuksesta saanut kouluttajalääkärioikeuden yliopistolta. Kuntoutuslaitoksissa kouluttajana voi toimia myös mm. fysiatrian erikoislääkäreitä. Yliopisto ja kouluttajalääkäri tekevät kirjallisen koulutussopimuksen. Kullekin erikoistujalle nimetään yksi, henkilökohtainen kouluttajalääkäri. On huomattava, että ilman nimettyä henkilökohtaista kouluttajalääkäriä ei erikoistujan palvelua työterveyshuoltoyksikössä voi hyväksyä erikoistumiskoulutukseen kelpaavaksi!
Kouluttajalääkäri toimii erikoistuvalle myös työterveyslääkärin mallina, hän välittää tietojen ja taitojen lisäksi vuorovaikutustaitoja ja asenteita erikoistujalle. Yhden kouluttajan ohjattavana voi olla kerrallaan enintään kolme erikoistuvaa lääkäriä.
Poikkeustapauksessa kouluttaja voi toimia ns. etäkouluttajana, jolloin hän toimii eri yksikössä kuin erikoistuja. Etäkouluttajana toimimisesta tehdään erillinen sopimus, joka sisältää myös kouluttajan selvityksen siitä, miten henkilökohtainen ohjaus, opinto-ohjelman toteutuminen ja toimipaikkakoulutuksen koordinointi poikkeavan ohjaussuhteen aikana järjestetään.
Web sisällön esitys 
