Ohjaaminen

Opintojen ohjaaminen

Kouluttajalääkärit ovat keskeisessä asemassa ohjatessaan erikoistujaa orientoitumaan työterveyslääkärin ammattiin. Kouluttajan tulee varmistaa, että koulutuksen jälkeen erikoistuja osaa käyttää ja soveltaa työterveyshuollon teoreettista tietopohjaa ja hallitsee työterveyshuollon palveluprosessit ja moniammatillisen toiminnan.

Koulutajalääkärin ohjaus opintojen suunnittelussa mm. erikoistumissuunnitelman teon yhteydessä pitää tähdätä siihen, että erikoistujalla on valmiudet toimia asiantuntijana työpaikan ja muiden tarpeellisten yhteistyötahojen kanssa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti.

Erikostumissuunnitelman teon ohjaaminen - tth-es

Aloittaessaan eriytyvän koulutuksen erikoistuva lääkäri laatii yhdessä kouluttajansa kanssa henkilökohtaisen erikoistumissuunnitelman, joka toimitetaan koulutuksen vastuuhenkilölle, eli useimmissa yliopistoissa professorille. Erikoistumissuunnitelma on mahdollista toteuttaa ohjatusti verkkotyöskentelynä. Työterveydenhuollon Virtuaaliyliopiston tarjonnassa oleva tth-es kurssi käynnistyy aina starttipäivien yhteydessä ja se edistyy verkkotyöskentelyllä n. 1-4 kk aikana. Kouluttajalääkärin toivotaan osallistuvan oman erikoistujansa kanssa erikoistumissuunnitelman laadintaan ohjaamalla ja kommentoimalla suunnitelmaa. Hän myös arvioi suunnitelman toteutumista puolivuosittain ohjauskeskusteluissa.

Tukea ja koulutusta tarjolla yliopistoilta

Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Itä-Suomen (Kuopion kampus) yliopistojen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta vastaava henkilöstö neuvoo ja ohjaa mielellään kaikissa erikoistumiseen ja kouluttamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yliopistot järjestävät säännöllisesti koulutusta ja antavat tukea omaan verkostoonsa kuuluville koulutuspaikoille ja kouluttajalääkäreille. Koulutusta järjestetään työterveydenhuollon keskeisistä sisällöistä, hyvän työterveyshuoltokäytännön opettamisesta ja pedagogisista kysymyksistä.

Kouluttajalääkärit voivat osallistua myös oman yliopistonsa muuhun henkilöstökoulutukseen paikallisen käytännön mukaisesti. Lääketieteellisten tiedekuntien ja opetusteknologiakeskusten tarjontaa kannattaa seurata.

Työterveyshuollon erikoistumiskouluksen oma lokikirja julkaistiin 2011. Siinä on tulevalta erikoislääkäriltä vaadittava osaaminen (tiedot, taidot ja asenteet) jaettu pienempiin osiin ja kullekin osiolle annettu tavoitteet ja keinoja niiden saavuttamiseen. Lokikirja on tarkoitettu paitsi koulutuksen seurantaan ja arviointiin, myös toimipaikkakoulutuksen suunnitteluun: sieltä voi hyvin katsoa aiheet, jotka on viikottaisilla henkilökohtaisen ohjauksen kerroilla syytä käydä läpi.

Työterveyshuollon kouluttajalääkärin opas, Viisi hyvää kysymystä viikossa, on julkaistu 2009. Se on jaettu kaikille kouluttajalääkäreille. Tämä kirja pitää sisällään painavaa asiaa mm. erilaisia tapoja ja menetelmiä toteuttaa koulutusta ja ohjausta käytännössä. Se lisää kouluttajan pedagogisia valmiuksia antamalla vinkkejä, miten selvitä erilaisista hankalista tilanteista, miten arvioida omia kouluttajaominaisuuksia ja -valmiuksia, miten arvioida erikoistujan oppimisen etenemistä jne.

Lääkärikouluttajan erityispätevyys

Lääkäriliitto on  hyväksynyt  kouluttajalääkärin erityispätevyyden, jonka järjestelyistä vastaa Lääketieteen koulutuksen yhdistys ry.  Erityispätevyyden suorittamisesta voit kysyä käytännön neuvoja työterveyshuollon erikoislääkäriltä, kliininen opettaja Eva Helaskoskelta, Helsingin yliopisto.