Arviointi

Oppimisen ja koulutuksen arviointia

Erikoislääkärikoulutuksen pysyväismääräyksissä todetaan, että erikoistuvan lääkärin on osallistuttava oman oppimisen ja koulutuksen arviointiin ja kehittämiseen. Arviointi tarkoittaa paitsi oman oppimisen arviointia, myös nimetyn kouluttajalääkärin, toimipaikkakoulutuksen, koulutusympäristön ja koulutusohjelman arviointia. Samalla erikoistuja oppii arviointitaitoja yleisemminkin työelämässä hyödynnettäväksi.

Kouluttajalääkäri arvioi erikoistujan oppimista ja koulutuksen etenemistä suhteessa koulutuksen tavoitteisiin. Yhteisillä arvioinneilla tunnistetaan erikoistujan osaamista ja osaamisen mahdollisia puutteita ja kehittämisalueita, eli suunnataan opiskelua ja samalla parannetaan oppimista.

Hyvin tehty arviointi parantaa opiskelumotivaatiota. Ne myös parantavat erikoistujan ohjausta, eli kouluttajalääkärin toimintaa ja koulutuspaikan toimipaikkakoulutusta sekä koulutusympäristöä, ja voivat parantaa koulutuspaikan järjestämää koulutusta yleisemminkin.

Yliopistot  arvioivat koulutuspaikkoja jo koulutuspaikkasopimuksia solmittaessa; sopimustekstissä on toiminnalle asetettu selvät vaatimukset. Samoin kouluttajalääkäreiden kanssa solmittavissa sopimuksissa muun muassa kouluttajan tehtävät käydään selvästi läpi. Kouluttajalääkäreiden ja erikoistujien onkin hyvä lukea, millaisia velvoitteita ja oikeuksia koulutuspaikka ja kouluttajalääkäri kirjallisesti sitoutuvat noudattamaan sopimuksia solmittaessa!

Kouluttajalääkäreiden kouluttajaosaamista tuetaan ja arvioidaan kouluttajakoulutuksia järjestämällä ja seuraamalla kouluttajien osallistumista näihin koulutuksiin. Kaikista yliopiston järjestämistä kouluttajakoulutuksistakin kerätään palaute. Erikoistujienkin kouluttajistaan ERHAssa antamia palautteita seurataan. Vuodesta 2010 alkaen vuosittain valitaan työterveyshuollon Vuoden kouluttajalääkäri. Tämäkin perustuu toteutuvan koulutustoiminnan arviointiin.

Yliopistot tekevät kaikkiin sopimuksen tehneisiin koulutuspaikkoihin ohjaus- ja arviointikäynnit vuosien 2010 ja 2011 aikana. Käynneillä arvioidaan toteutunutta koulutusta ja tunnistetaan kehittämiskohteita. Tässä hyvänä apuna toimii muun muassa työterveyshuollon sopimuskoulutuspaikkojen auditointimatriisi,  jota koulutuspaikkojen toivotaan muutenkin käyttävän koulutuksensa toteutumisen itsearviointivälineenä säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain.

Erikoistujat voivat arvioida koulutuksen vastuuhenkilöitä (professoreita) ERHA:n kautta.

Kaikista yliopiston järjestämistä lähi- ja seminaaripäivistä sekä verkkokursseista kerätään koulutuspalaute ja osallistujien toiveita. Yliopistojen vastuuhenkilöstö ottaa mielellään myös vapaamuotoista palautetta vastaan. Välineinä voi käyttää keskusteluja, sähköpostia, puhelinta tai vaikka ERHA:n arviointiosion vapaamuotoisen palautteen lokeroa.

Erikoistujan kannalta koulutuksen viimeinen virallinen arviointi teoreettisen osaamisen osalta tapahtuu valtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun muodossa.

Niin kauan kuin koulutusta on annettu, sitä on myös arvioitu, mutta arviointi on muuttunut jatkuvasti kattavammaksi ja systemaattisemmaksi – voiko ilman arviointia ja rakentavan palautteen antoa olla kehitystäkään?

Erikoistuva arvioi itseään ja saamaansa koulutusta

Kouluttajalääkäri arvioi erikoistujan edistymistä